Aerobisen liikunnan hyödyt

Ihmiset on luotu liikkumaan, joten säännöllisellä liikunnalla on runsaasti erilaisia terveysvaikutuksia. Tämä ei rajoitu pelkästään fyysiseen hyvinvointiin, sillä aerobisen liikunnan on todistettu olevan hyväksi myös aivoille. Aerobinen liikunta auttaa sinua siis kehittämään esimerkiksi muistia ja kognitiivista suoriutumista.

Aerobisen liikunnan hyödyt voidaan kiteyttää yksinkertaisesti sanomalla, että mitä parempi kunto ihmisellä on, sitä paremmin hänen elimistönsä voi. Aerobinen liikunta parantaa muun muassa verenkiertoelimistön kuntoa ja vahvistaa vastustuskykyä.

Veriarvot parempaan kuntoon liikunnalla

Aerobinen liikunta vaikuttaa verenkiertoelimistöön monin tavoin, sillä hyvä kestävyyskunto parantaa niin sydämen, verenkiertojärjestelmän kuin keuhkojen toimintaa. Tämän ansiosta leposyke laskee, valtimoiden kalkkeutuminen vähenee ja esimerkiksi verenpaine ja kolesteroli voivat laskea huomattavasti paremmalle tasolle liikunnan aloittamisen jälkeen.

Harrastaessasi aerobista liikuntaa sydämesi joutuu tekemään enemmän töitä saadakseen kuljetettua riittävästi happea kehoosi kuntoilun ajaksi. Sydän on käytännössä verta pumppaava lihaspumppu, joten tämä vahvistaa sydäntä pidemmällä aikavälillä. Säännöllisen aerobisen liikunnan harrastaminen treenaa sydäntäsi, jolloin sen iskutilavuus kasvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että sydämesi ei tarvitse lyödä niin tiheästi kuljettaaksesi verta ympäri elimistöä. 

Sykemittari on hyvä tapa seurata kunnon kehittymistä

Sydämen vahvistuttua treenin myötä leposyke laskee ja joudut harjoittamaan rankempaa treeniä saman syketason aikaansaamiseksi kuin ennen harjoittelun alkua. Siksi sykemittarin käyttö onkin tehokas tapa seurata oman kunnon kehitystä ja lisätä liikunnan tehoa tarvittaessa, sillä ajan kanssa kehosi tottuu raskaampaankin liikuntaan. Mikäli siis haluat jatkaa kuntosi kohottamista, joudut ajan myötä treenaamaan enemmän. Tästä ei kuitenkaan kannata ottaa liikaa paineita, sillä tärkeintä elimistön kannalta on liikkua edes liikuntasuositusten mukaisesti.

Jos haluat seurata kuntosi kehittymistä tarkemmin, kannattaa hankkia fitness- tai urheilukello. Niissä on sykemittarin lisäksi useita erilaisia ominaisuuksia, kuten unen laadun mittaaminen ja treeniopas. Suurin osa kelloista ilmoittaa sinulle myös, mikäli olet liikkunut omaan aktiivisuustasoosi verrattuna liikaa tai liian vähän.

Pieni hengästyminen on hyvä asia

Sykkeen lisäksi yksi tapa seurata treenin riittävyyttä on hengästyminen. Tarkoitus ei ole kuitenkaan puuskuttaa koko treeniä läpi hyödyn irti saamiseksi, sillä kehon liika rääkkääminen alkuun voi johtaa innostuksen lopahtamiseen ja pahimmassa tapauksessa jopa vammautumiseen. Nyrkkisäännöksi voi ottaa sen, että hengityksen tulisi tihentyä jonkin verran lepotilaan verrattuna, mutta ei niin paljoa, että et pysty enää puhumaan. Liikunta lasketaan raskaaksi silloin, kun puheen tuottaminen alkaa tuottaa hankaluuksia, kun taas kevyen liikuntasuorituksen aikana pystyt puhumaan sujuvasti hengästymisestä huolimatta. Toki mitä enemmän kunto kasvaa, sitä enemmän myös hengästymiseen vaaditaan.

Terveyssuositusten noudattaminen kannattaa

Aikuisten tulisi harrastaa kaksi kertaa viikossa liikkuvuus- ja lihaskuntoharjoitteita, jonka päälle aerobista liikuntaa tulisi harrastaa joko reippaasti 2,5 tuntia viikossa tai rasittavasti ainakin 1,25 tuntia viikossa. Lisäksi kevyttä liikuskelua tulee harrastaa mahdollisimman usein, eikä hyvää yöunta ja lepoa saa myöskään laiminlyödä.

Aiemmin liikuntasuosituksissa oli maininta, että liikuntaa tulisi harrastaa vähintään kymmenen minuuttia kerrallaan. Nykyisistä suosituksista vaatimus on poistettu, sillä kaiken liikkumisen katsotaan olevan hyväksi ja jo muutaman minuutin pätkät ovat riittäviä kunnon kohottamiseksi. Noudattamalla terveyssuosituksia lisäät tuki- ja liikuntaelimistösi hyvinvointia, parannat veriarvojasi ja pidät aivosi vetreinä.

You may also like...