Aerobinen liikunta ja terveys ovat saumattomasti kytköksissä toisiinsa. Aerobinen liikunta vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin ihminen jaksaa omissa arkisissa askareissaan. Huono aerobinen kunto eli kestävyyskunto vaikuttaa suoraan esimerkiksi siihen, jaksaako ihminen kävellä portaat tai kuinka pitkään hän pystyy väsymättä puuhailemaan lastensa kanssa leikkipuistossa. Huono kestävyyskunto rajoittaa elämää ja oikeastaan kaikkea tekemistä. Siksi sitä ei pitäisi laiminlyödä. Moni ajattelee, että parantaakseen kestävyyskuntoa, on suunnattava juoksulenkille. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaikka juoksu onkin erinomainen tapa treenata omaa aerobista kuntoa. Jos oma lähtötaso on surkea, juoksu ei kuitenkaan ole paras vaihtoehto. Yleensä huonokuntoiselle henkilölle riittää rauhallisempi liikunta ja esimerkiksi kävely parantaa peruskestävyyttä jo merkittävästi.

Lisää arkiliikuntaa!

Aerobisen liikunnan lisääminen hektiseen arkeen on monelle vaikeaa. Aikaa ei tahdo löytyä erillisille treeneille. Tämä ei kuitenkaan ole mikään este aerobisen kunnon ja peruskestävyyden kehittämiselle. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että jo lyhyetkin liikuntapätkät päivän aikana auttavat parantamaan kestävyyttä ja siten parantamaan myös terveyttä. Hyvä uutinen siis on, että jo pienillä arkisilla valinnoilla voit lisätä päiviesi lomaan liikuntaa ja siten parantaa omaa kuntoasi. Voit esimerkiksi valita hissin sijaan portaat, kävellä tai pyöräillä töihin, kävellä kauppaan tai ainakin parkkeerata autosi kauemmaksi kaupan ovilta. Sinun ei siis tarvitse lähteä erikseen treenaamaan, ellet niin tahdo.

Arkiliikunta on aliarvostettua, mutta todellisuudessa juuri arkeen lisättävällä liikunnalla on kaikista suurimmat vaikutukset. Jos liikunnan lisääminen tuntuu hankalalta, kannattaa aloittaa maltilla. Voit esimerkiksi päättää kävellä kahvitauolla kerran korttelin ympäri tai kävellä yhden ylimääräisen pysäkinvälin matkalla bussille. Jos asut kerrostalossa, voit haastaa itsesi kävelemään portaat asuntoosi vähintään kerran päivässä. Helppo ja konkreettinen tapa mitata arkiliikunnan toteutumista on askelmittarin hankkiminen. Voit hankkia erillisen aktiivisuusrannekkeen, joka mittaa päivittäistä liikuntaasi tai ladata esimerkiksi älypuhelimeesi sovelluksen, joka laskee päivittäin ottamiesi askelten määrää. Hyvä tavoite on esimerkiksi 10 000 askelta päivässä. Kyseinen askelmäärä vaatii usein jo parempien valintojen tekemistä oman kunnon kehittämiseksi. Jos teet ruumiillista työtä, voit onnitella itseäsi, sillä peruskuntosi on luultavasti parempi kuin istumatyöläisillä.

Lisää tehoa harjoitteluun

Suurimmat terveyshyödyt saat lisäämällä arkiliikuntaa päiviisi. Kovemmallakin harjoittelulla on kuitenkin runsaasti terveyshyötyjä. Hyvä kestävyyskunto alentaa esimerkiksi verenpainetta ja leposykettä, jolloin sydämen kokonaisrasitus vähenee. Lisäksi unen laatu paranee ja painonhallinta helpottuu. Lisäksi kova treeni tuottaa mielihyvähormoneja ja kohentaa siten myös liikkujan mielialaa. Jos mielesi siis tekee aloittaa aerobisen liikunnan treenaaminen oikein kunnolla, on sekin terveyden kannalta hyväksi. Aloittelevan liikkujan kannattaa kuitenkin lähteä liikkeelle maltilla. Tärkeintä on treenata aluksi riittävän matalalla sykkeellä. Voit hankkia esimerkiksi sykemittarin harjoittelusi tueksi. Aerobista kuntoa voi kehittää monilla lajeilla. Voit lähteä juoksemaan, uimaan, pyöräilemään, tanssimaan tai vaikka pelaamaan lentopalloa. Tärkeintä on löytää laji, jonka parissa itse viihtyy.